Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma

Oulujoen vesistössä vahinkoa aiheuttavia tulvia on ollut kautta historian. Säännöstelystä huolimatta vesistössä on vielä mahdollisuuksia tulvavahinkojen syntymiseen. Tässä julkaisussa on kuvattu Oulujoen vesistön hydrologiaa, koottu yhteen säännöstelyn ja voimalaitosten lupaehtoja, arvioitu harvinaisten tulva aiheuttamia vahinkoja sekä ehdotettu vaihtoehtoja tulvantorjunnan ja tulvasuunnittelun kehittämiseen. Lisäksi on esitelty tulvavahinkojen korvaamismenettelyä ja tulvantorjuntaorganisaatiota ympäristökeskuksissa. Vaikka tarkasteltaisiin hyvin harvinaisia vesistötulvia, mahdolliset vahingot jäävät melko vähäisiksi Oulujoen vesistössä. Järviä tarkasteltaessa tulvan todennäköisyydellä 0,1 % (kerran 1000 vuodessa toistuva tulva) vahinkoa syntyy Oulujärven rannoilla oleville rakennuksille, mutta muiden järvien rannoilla ei merkittäviä vahinkoja synny. Lammasjärvellä vahinkoja on arvioitu vain 0,4 % tulvan todennäköisyydellä, jolloin vahinkoja syntyy yksityisille ja mahdollisesti myös julkisille rakennuksille. Jokien osalta tarkasteltiin vain Oulujokea, jossa tulvan todennäköisyydellä 0,1 % merkittävimmät vahingot syntyvät Montan ja Merkikosken voimalaitosten välisellä osuudella. Tällä jokiosuudella on useita rakennuksia ja myös jätevedenpuhdistamo, jotka ovat vaarassa kastua. Talvella esiintyvät suppotulvat ovat uusia ja poikkeuksellisia ilmiöitä, joiden suurin vaikutus on Montan ja Merikosken voimalaitosten välisellä osuudella. Talven suppotulva, jonka todennäköisyys on 0,1 %, aiheuttaa selvästi suurempia vahinkoja kuin vesistötulva. Monissa saarissa olisi laskelmien mukaan jopa 2-3 metriä vettä. Epävarmuuksien vuoksi luotettavaa arviota mahdollisista vahingoista ei voida tehdä. Tulvantorjuntaan varautumista tulisi kehittää vesistöalueen säännöstelyn kokonaisvaltaisella tarkastelulla, talven jääkannan muodostamisen nopeuttamisella Oulujoen alaosalla, tilapäisillä tulvansuojelurakenteilla sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin virtaamamuutoksiin sopeutuvalla säännöstelyllä

Saving Energy in Mobile Devices for On-Demand Multimedia Streaming -- A Cross-Layer Approach

This paper proposes a novel energy-efficient multimedia delivery system called EStreamer. First, we study the relationship between buffer size at the client, burst-shaped TCP-based multimedia traffic, and energy consumption of wireless network interfaces in smartphones. Based on the study, we design and implement EStreamer for constant bit rate and rate-adaptive streaming. EStreamer can improve battery lifetime by 3x, 1.5x and 2x while streaming over Wi-Fi, 3G and 4G respectively.Comment: Accepted in ACM Transactions on Multimedia Computing, Communications and Applications (ACM TOMCCAP), November 201

Strategin tragedia : suomalaisupseerit clausewitzlaisina strategeina

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan Suomen puolustusvoimia ns. clausewitzlaisen sota- ja strategiateorian pohjalta. Tutkimus koostuu kahdesta pääteemasta, joista ensimmäisessä selvitetään miten sotateoreetikko Clausewitz tarkoitti strategian ja sen lähikäsitteistön 1800-luvun alkupuolella ymmärrettäväksi. Tarkasteluun liittyy kaksi esseetä, joista ensimmäisen tarkoituksena on kyseisen sotateorian nykytieteilijöille tulkitseminen, koska Clausewitzin Sodankäynnistä-kirja on osoittautunut varsin vaikeasti ymmärrettävissä olevaksi teokseksi. Toisen esseen tarkoituksena on selvittää mitä Clausewitzin sotateoriaan kiinteästi kytköksissä olevalla, mutta tyypillisesti melkoisen virheellisesti tulkitulla ns. kitkan käsitteellä tarkoitetaan. Tutkimuksen toisena pääteemana on sen selvittäminen löytyykö puolustusvoimista ns. clausewitzlaisia strategeita, eli henkilöitä joilla on poikkeuksellisen hyvät valmiudet hahmottaa sodankäynnin kitkaista olemusta. Pääteema koostuu neljästä esseestä, joista ensimmäinen, eli kaiken kaikkiaan siis kolmas essee pyrkii selvittämään miten clausewitzlainen nerous pitäisi ymmärtää, koska 1800-luvun ihmistieteiden kehittymättömyydestä johtuen Clausewitzin käyttämä arkikielinen käsitteistö ei pysty selittämään asiaa tieteellisessä merkityksessä kovinkaan hyvin. Koska Clausewitz kuitenkin viittaa nerouden osalta sen persoonallisuussidonnaisuuteen, myös tässä yhteydessä asiaa tarkastellaan persoonallisuus- eikä esimerkiksi nykytieteelle paljon tyypillisemmästä oppimisteoreettisesta näkökulmasta. Neljännessä esseessä puolestaan selvitetään onko puolustusvoimissa riittävästi clausewitzlaisen strategin ominaisuuksia omaavia henkilöitä organisaation johtotehtäviin nostettaviksi. Viidennessä esseessä taas selvitetään syitä upseerikunnan laatutasossa vuosikymmenten kuluessa tapahtuneille muutoksille. Kuudennen esseen tarkoituksena on edelleen selvittää muutaman puolustusvoimia koskevan käytännön esimerkin pohjalta, kuinka hyvin puolustusvoimien toiminta näyttäisi vastaavan clausewitzlaiselta strategilta edellytettävää toimintaa eli kyse on siis tutkimuksellisessa mielessä triangulaatiosta, jonka kautta pyritään varmistamaan työssä aikaisemmin esitettyjen näkemysten oikeellisuus. Kokonaisuutena katsoen tutkimuksen esseitä yhdistää toisiinsa pyrkimys selvittää puolustusvoimien toiminnan clausewitzlaista strategisuutta upseereiden myötäsyntyisten valmiuksien pohjalta. Vaikka esseet onkin pyritty kirjoittamaan johdonmukaisesti eteneväksi kokonaisuudeksi, tutkimuksen holistis-synteettisestä luonteesta johtuen niitä ei kuitenkaan ole linkitetty niin kiinteästi toisiinsa kuin mikä on normaaleille väitöskirjatutkimuksille tyypillistä. Huomion kiinnittäminen asiaan on tärkeää sen vuoksi, että työtä tyypillisenä analyyttisenä monografiana luettaessa siinä näyttäisi olevan myös sellaisia ”virheitä”, jollaisia siinä ei sen omista holistisista lähtökohdista luettaessa ole. Sen lisäksi että tutkimus on toteutettu Clausewitzin sotateorian mukaisesti, se on pyritty toteuttamaan myös clausewitzlaisessa hengessä, jolla tarkoitetaan mm. sitä, että työssä teoreettisuus korvautuu käytännönläheisyydellä ja absoluuttisuus suhteellisuudella. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on puolestaan herättää suomalaisen (ylimmän) upseerikunnan keskuudessa keskustelua puolustusvoimien tämän hetkisten toimintatapojen mielekkyydestä, koska monilta osin ne vaikuttaisivat ennemminkin helpoilta kuin tarkoituksenmukaisilta ratkaisuilta organisaation tehokkuutta puolustusvoimien toiminta-ajatuksen pohjalta kehittämään pyrittäessä. Tutkimuksen clausewitzlaista, asioiden suhteellisuuden ja todellisuuden kitkaisen olemuksen huomioon ottavaa perusluonnetta voidaan puolestaan kuvata clausewitzlaisen sotateorian henkeä hyvin ilmentävällä Friedrich Nietzsche -aforismilla: ”Ei ole tosiasioita, on vain tulkintoja.

Olenko auktoriteetti? Käsiteanalyysi ja opettajan auktoriteetin muutos 1960-luvulta tähän päivään

Tutkimuksemme tarkoituksena on avata auktoriteetti-käsitettä yleisellä tasolla. Tutkimuksessamme on lähdetty liikkeelle sanan etymologiasta ja jatkettu siitä, miten opettajan auktoriteetti on muuttunut 1960-luvulta tähän päivään koulukontekstissa. Tutkimuksemme on myös tietynlainen historiakatsaus koko koululaitoksen ja opettajuuden muutoksesta. Muutosta on lähdetty tarkastelemaan opettajan auktoriteetin näkökulmasta siirtymänä modernista kulttuurista postmoderniin. Tutkimuksemme ei pohjaudu mihinkään yksittäiseen teoriaan, vaan olemme koostaneet sen useista eri teoriakokonaisuuksista ja aihekokonaisuuksista. Näitä aihekokonaisuuksia ovat muun muassa opettajakuvat, kuri, opettajankoulutus ja opetussuunnitelmat. Pyrimme tutkimuksemme alussa avaamaan auktoriteetti-sanan alkuperää sekä käsittelemään sen suhdetta lähikäsitteisiin, kuten valta, johtajuus ja kuri. Auktoriteetista puhuttaessa lähdemme liikkeelle sen vapaaehtoisuudesta: auktoriteettia ei voi olla olemassa ilman vapautta. Kun vapaus puuttuu, puhutaan pakkovallasta. Tiedostettava on myös, että auktoriteetille ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, vaan sen luonne vaihtelee vahvasti asiayhteyksittäin. Tutkimus painottuu pitkälti laajaan käsiteanalyysiin. Emme pyrkineet tuottamaan yleistettävää tietoa, vaan enemmänkin pohtimaan auktoriteetin muutosta ja sen luonnetta postmodernilla aikakaudella. Aineistona käytimme kolmea yksilöhaastattelua, jotka keräsimme eri työelämävaiheessa olevilta opettajilta, aikaisempaa Janne Säntin tutkimusta, sekä videoaineistoa ohjelmasta Kuritus Pohjolassa vuodelta 1966. Päädyimme tämän kaltaiseen triangulaatioon siksi, että halusimme saada aiheesta mahdollisimman kattavan kuvan usealta eri aikakaudelta. Tarkastelemme aineistoa postmodernien ja modernien teorioiden valossa ja pyrimme kytkemään sen laajempaan kontekstiin. Tutkimuksessa ilmeni, että opettajan auktoriteetti pohjautuu vahvasti persoonallisiin ominaisuuksiin ja vuorovaikutustaitoihin. Opettajan ei myöskään nähty enää tarpeellisena olla varsinainen mallikansalainen, vaan tämä nähtiin jonkinlaisena yli-inhimillisenä piirteenä. Modernissa ajassa opettaja saattoi turvautua ruumiilliseen kuritukseen ja joidenkin mielestä opettaja oli entisaikoina ehdoton auktoriteetti. Tämän tutkimuksen valossa haluammekin kyseenalaistaa mielikuvan opettajasta modernin ajan suurena auktoriteettina. Tuohon aikaan opettajan auktoriteetti saattoikin olla enemmänkin rangaistuksen uhkaan perustuvaa pakkovaltaa. Postmodernissa ajassa auktoriteetti on dynaaminen ominaisuus, joka elää tilanteen mukaan ja jonka eteen opettajan on tehtävä jatkuvaa työtä. Tutkimme myös opettajankoulutuksen ja opetussuunnitelmien vaikutusta opettajan auktoriteettiin ja sen rakentumiseen. Näiden vaikutus auktoriteettiin näyttäytyi tutkimuksemme pohjalta varsin välillisenä. Opettajankoulutusta kritisoitiin siitä, ettei se valmista opettajaa arkitodellisuuteen ja sen tuottamiin haasteisiin

Impacts of a High-Capacity Truck Transportation System on the Economy and Traffic Intensity of Pulpwood Supply in Southeast Finland

High-capacity transportation (HCT) of roundwood is a road transport concept that is currently being demonstrated in Finland and Sweden. In Finland, HCT trucks are in most cases unable to access roadside storages, but they are expected to bring cost savings in highway transportation between transshipment terminals and mill yards. Evaluating the optimal solutions is challenging due to the complexity of the transportation systems. This paper presents a dynamic simulation model, SimPulp, which was developed to generate information about the impacts of substituting HCT for a part of the present pulpwood transportation system. A case study in the area of the most intensive pulpwood use in Finland was conducted. The results indicate that HCT has potential for reducing transport costs and especially the traffic intensity of roundwood procurement in the studied area. The economic advantages of pulpwood HCT could be more significant in a larger area or in the use of inter-terminal backhauling

Change in body mass index during transition to statutory retirement : an occupational cohort study

Background: Retirement is a major life transition affecting health behaviors. The aim of this study was to examine within-individual changes in body mass index (BMI) during transition from full-time work to statutory retirement by sex and physical work characteristics. Methods: A multiwave cohort study repeated every 4 years and data linkage to records from retirement registers. Participants were 5426 Finnish public-sector employees who retired on a statutory basis in 2000-2011 and who reported their body weight one to three times prior to (w(-3), w(-2), w(-1)), and one to three times after (w(+1), w(+2), w(+3)) retirement. Results: During the 4-year retirement transition (w(+1), vs. w(-1)) men showed decline in BMI, which was most marked among men with sedentary work (-0.18 kg/m(2), 95% CI -.30 to -0.05). In contrast, BMI increased during retirement transition in women and was most marked among women with diverse (0.14 kg/m(2), 95% CI 0.08 to 0.20) or physically heavy work (0.31 kg/m(2), 95% CI 0.16 to 0.45). Physical activity during leisure time or commuting to work, alcohol consumption or smoking did not explain the observed changes during retirement transition. Conclusions: In this study statutory retirement was associated with small changes in BMI. Weight loss was most visible in men retiring from sedentary jobs and weight gain in women retiring from diverse and physically heavy jobs.Peer reviewe

Are patient-related pre-operative factors influencing return to work after total knee arthroplasty

Background: Osteoarthritis is one of the leading causes of disability in working-age patients. The total number of working-age patients undergoing total-knee arthroplasty (TKA) is continuously increasing. The purpose of this study was to identify predictive factors related to general health, health risk behaviors and socioeconomic status influencing the rate of return to work after a TKA. Methods: Overall there were 151,901 patients included in the Finnish Public Sector (FPS) study. The response rate varied between 65 and 73% during the study period. We used Cox proportional hazard models to examine patient-related predictive factors that may influence the rate of return to work after TKA in a cohort of patients (n = 452; n = 362 female; mean age 56.4 years). Predictive factors were measured on average 3.6 years before the operation. Results: Of the patients, 87% returned to work within one year after TKA at a mean of 116 calendar days. In multivariate analysis, patients at sick-leave 30 days of sick-leave. Compared with patients in manual work, those in higher or lower level non-manual work showed a 2.6-fold (1.95-3.52) and 1.5-fold (1.15-1.92) increased probability of returning to work. Age, sex, health risk behaviors, obesity, physical comorbidities, common mental disorders, and other studied health-related factors were not associated with the rate of return to work. Conclusions: Non-manual job, good self-rated general health and preoperative sick leavePeer reviewe

Effectiveness of a workplace intervention to reduce workplace bullying and violence at work : study protocol for a two-wave quasi-experimental intervention study

Introduction Bullying and violence at work are relatively common in Finnish public sector workplaces. Previous research has demonstrated their association with increased risk of poor health and well-being, but only few intervention studies exist. The aim of this protocol paper is to describe the development and assessment of the effectiveness of a workplace intervention aimed at reducing these harmful phenomena. Methods and analysis This protocol describes a two-wave quasi-experimental intervention. Each of the three participating Finnish public sector organisations (cities) will select four work units (a total of 450-500 employees) to participate in an intervention including 2-3 workshops for the work unit, 2-3 consultative meetings with the supervisor of the work unit, a follow-up meeting for the entire work unit (a maximum of 6-month time lag) and online meetings with the supervisor to monitor achievements and discuss about difficult cases, if any. Three age-matched, sex-matched and occupation-matched controls for each participants of the intervention group will be randomly selected, a total 1350-1500 individuals in the control group. For intervention and control groups, premeasurement is based on responses to a survey that was conducted in 2020. Postintervention measurement will be based on survey responses in 2022. Data will be analysed using latent change score modelling or difference-in-difference analysis. Ethics and dissemination Ethics approvals are from the Ethics committees of the Helsinki and Uusimaa hospital district and the Finnish institute of Occupational Health. Results will be made available to participating organisations and their employees, the funder and other researchers via open access article in a peer-reviewed journal and subsequent reporting of the results via social media channels and press release to the public.Peer reviewe

Return to work after primary total hip arthroplasty : a nationwide cohort study

Background and purpose While the number of working-age patients undergoing total hip arthroplasty (THA) is increasing, the effect of the surgery on patients' return to work (RTW) is not thoroughly studied. We aimed to identify risk factors of RTW after THA among factors related to demographic variables, general health, health risk behaviors, and socioeconomic status.Patients and methods We studied 408 employees from the Finnish Public Sector (FPS) cohort (mean age 54 years, 73% women) who underwent THA. Information on demographic and socioeconomic variables, preceding health, and health-risk behaviors was derived from linkage to national health registers and FPS surveys before the operation. The likelihood of return to work was examined using Cox proportional hazard modeling.Results 94% of the patients returned to work after THA on average after 3 months (10 days to 1 year) of sickness absence. The observed risk factors of successful return to work were: having <30 sick leave days during the last year (HR 1.8; 95% CI 1.4-2.3); higher occupational position (HR 2.2; CI 1.6-2.9); and BMI <30 (HR 1.4; CI 1.1-1.7). Age, sex, preceding health status, and health-risk behaviors were not correlated with RTW after the surgery.Interpretation Most employees return to work after total hip arthroplasty. Obese manual workers with prolonged sick leave before the total hip replacement were at increased risk of not returning to work after the surgery.Peer reviewe